sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Ajelulla ja kotia kohti

PERHOSLAAKSOSSA ON KAUNISTA!

VÄHÄN MÄSKÄ LINNA!!!!!

TÄÄ SORTUU MUN PÄÄLLE AAAAAAAAAAAAAUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!!!!!!

LAKKI KÄTEEN KUN TUULEE, IKONEN!
Hei vielä kerran!

Tänäänkin oli viileä, tuulinen ja sateinen päivä, joten jatkoimme vuokra-autolla ajelua. Harmi, ettei päästy viettämään hiekkarantapäivää, mutta ehkä joskus ensi lomalla!

Kävimme ensin perhoslaaksossa saaren länsirannalla, mutta siellä ei vielä näkynyt perhosia, sillä ne ovat vasta koteloitumassa. Se oli kyllä muuten tosi kaunis paikka eikä siellä ollut paljon ketään muita kuin me.

Ajelimme vähän summanmutikassa ympäriinsä, pysähdyimme kerran rannalla keräämässä kauniita kiviä, simpukankuoria emme löytäneet. Sitten kävimme yhdessä raunioituneessa ritarinlinnassa, joka oli tosi korkealla ja sieltä oli hienot näköalat.

Autossa oli välillä aika tylsää ja nukahtelin muutaman kerran, kun äiti ja isä halusivat vain katsoa maisemia. Pysähdyimme lounaalla jossain pikkukylässä ja sitten palasimme siihen eiliseen lelukauppaan, kun halusin ostaa lisää niitä Minecraft-legoja (tai oikeasti ne ovat jotain Lego-kopioita, siksi varmaan niin halpoja.)

Hotellille oli tullut lisää suomalaisia lapsia, joiden kanssa leikittiin hippaa ja piilosta. Kävin myös vielä kerran uimassa, vaikka olikin kylmä ilma.

Nyt puserran ilmat pois Börje-Iivarista ja pakkailen muutenkin. Bussi lentokentälle lähtee keskellä yötä ja huomenna aamupäivällä ollaankin taas Jyväskylässä! Illalla on partio, siellä varmaan näen taas teitä kavereitakin tai sitten viimeistään tiistaina koulussa!

Tähän loppuun vielä koko perheen yhteinen + ja - lista lomasta:

+ yhteinen aika
+ hienot maisemat
+ lämmin ja kaunis ilma
+ hyvä ruoka
+ hyvä mieli
+ kävelyretket
+ riikinkukot
+ snorklaus
+ Rodoksen kaupunki
+ Lindoksen kaupunki
+ kissat
+ kivat ostokset
+ akvaario
+ autoilu
+ fakiiriesitys
+ uiminen
+ uusi kaveri Kallelle
+ perhoslaakso
+ baarin ja ravintolan tarjoilut

- kovaääninen bändi hotellissa illalla
- haava Kallen jalassa
- äitille sääsket ja allergia


Se on moro!

T. Kalle

PS: Voi olla, että loman jälkeenkin voisin kirjoitella tänne blogiin joskus kuulumisia. Jatkakaa siis seuraamista ja kommentointia!

lauantai 4. toukokuuta 2019

Ajelulla ja kissoja etsimässä

Hei vaan!

Aamulla kävin äidin ja Allun kanssa taas katsomassa riikinkukkoja ja etsimässä sulkia. En ole löytänyt yhtään pyrstösulkaa, mutta neljä muuta hienoa, isoa sulkaa ja pari höyhentä.

Retken jälkeen menimme laskemaan vesiliukumäissä ja sitten potkaisin varpaani yhteen aitaan niin, että tuli aika iso haava. Puoliltapäivin ilmakin muuttui harmaaksi ja kylmäksi, joten päätimme hylätä suunnitelman hiekkarantapäivästä ja keksiä muuta tekemistä.

Äiti ehdotti, että vuokraisimme auton ja lähtisimme ajelulle ja niin me sitten tehtiin. Kävimme katsomassa sitä paikkaa, missä äiti ja iskä olivat viime lomallaan. Siellä oli kiva lelukauppa, josta äiti osti mulle lisää Pokémon-kortteja, uuden Uno-pelin ja Minecraft-legoja.

Ajoimme Lindosin kaupunkiin. Se on hieno, vanha kaupunki, jossa on paljon valkoisia taloja, kapeita kujia ja vanha linnakin. Koska mun jalka on kipeä, emme kiivenneet katsomaan linnaa lähempää, vaan kiertelimme muuten vain ympäriinsä ja kävimme kahvilla. Näin taas tosi paljon kissoja, yhteensä olen nähnyt niitä jo yli 70, olen mennyt laskuissa sekaisin. Näin yhden tosi sairaan kissankin ja siitä tuli mulle tosi paha mieli. Annoin taas lisää rahaa kissojen suojeluun, jospa se kisu pääsisi vaikka lääkäriin!
Matkalla hotellille nukahdin autoon. Olimme ajatelleet mennä vielä sinne Astronomy-kahvilaan ajelun lopuksi, mutta koska nyt sataa vettä, ei ole juuri järkeä mennä katsomaan tähtitaivasta... Ehkä huomenna päästään sinne! Se onkin sitten viimeinen lomapäivä, maanantaiyönä lähtee lento takaisin Suomeen.

T: Kalle


ISO PUU

TÄÄ OLI LEIKKISÄ KISSA

LINDOSISSA

TOI ON LINNA.

NOI ON MUN VANHEMMAT.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Rodoksen ritarit ja kulkukissat

OI KISSOJA!

TÄS OLI IIIIIIIISSSSSSSSSOOOOOO ISO PATSAS!!!!!!!!!!

OTA POIKA JÄÄTELÖÄ KU OOT KÄYNY ARMEIJASSA!

OTA SE KUVA NOPEESTI TÄSSÄ SATTUU PEFAAN!

LEIDIIS! ÄLYSITTEKÖ? TÄÄ OLI SIMPSAN SANONTA.
Hei taas!

Aamulla käveltiin parin kilometrin matka Falirakin kaupunkiin ja hypättiin bussiin, joka vei meidät Rodoksen kaupunkiin. Kävelimme ensin kaupungin satama-alueella ja kävimme katsomassa paikkaa, jossa aikoinaan on ollut Rodoksen kolossi -- niin iso Helios-auringonjumalalle omistettu patsas, että tarun mukaan laivat kulkiavat sen jalkojen lävitse satamaan! Iskä tosin kertoi, että oikeasti se patsas ei ollut aivan niin iso ja se sijaitsikin vähän eri paikassa, mutta oli kiva silti kuvitella jotain satametristä ukkoa seisomaan siihen satamaan.

Satamassa oli tosi paljon kulkukissoja, joiden hoitamiseen lahjoitin omasta kukkarostani monta kolikkoa. Sillä rahalla kissoja ruokitaan, lääkitään ja leikataan. Äiti ja isä eivät oikein antaneet silittää kissoja, kun niillä voi olla tauteja tai kirppuja, mutta osa niistä tuli silti kiehnäämään jaloissa ja silitin niitä. Yhteensä näin reissulla 45 kissaa!

Satamasta kävelimme Rodoksen vanhaan kaupunkiin, joka on yli 800 vuotta vanha paikka. Siellä oli paljon kivisiä taloja ja pikkukatuja sekä iso ritarilinna, jossa iskän kanssa käytiin. Harmi kyllä siellä ei saanut ottaa kuvia, mutta joka paikassa oli tosi paljon kultaa!

Kävimme syömässä samassa ravintolassa, jossa isä ja äiti olivat kaksi vuotta sitten omalla hääpäivälomallaan syöneet ja sain tosi hyvän pizzan. Sen jälkeen kävin ostamassa matkamuistoksi magneetin, jossa on lämpömittari, kissan kuva ja Rodoksen linoitus ja lisäksi ostin puisen ritarimiekan.

Olisimme halunneet palata hotellille merta pitkin lautalla, mutta harmi kyllä lauttavuorot meidän lähisatamaan alkavat vasta ensi viikolla. Palasimme siis Falirakiin bussilla ja kun oltiin perillä, sain syödä ihan sairaan hyvän Nutella-jätskin! Sitten tulimme taksilla takaisin hotellille, kun emme enää jaksaneet kävellä. Äidin kellon mukaan olimme jo kävelleet yli kymmenen kilometriä, mutta jaksoin silti uimaan!

Äiti lupasi, että saan tehdä läksyt ja kirjoittaa kuvatekstit huomenna (lisäys: jaksoinkin tänään ja kirjoitin eilisenkin kuvatekstit). Nyt vielä leikin Allun kanssa hetken. Viikko alkaa lähestyä loppuaan ja aika on mennyt tosi nopeasti. Kiva kuitenkin nähdä kavereita taas pian!

T: Kalle

torstai 2. toukokuuta 2019

Snorklaamassa

UULALAA!

TÄÄL ON KÄÄRMEITÄ JA AMPIAISIA JA SKORPIONEJA JA ME!!!!!!
TÄÄL SATTUU JALKOIHIN!

ISI AUTTAA.

OHO TIKKUKALOJA!!!!!!!

JEE MÄ SAIN SEN!
Hei taas!

Tänään lähdimme koko perheen voimin pienelle aamukävelylle läheiselle rinteelle, jonka päällä on Astronomy Café, tähtienkatselupaikka, joka on auki vain iltaisin. Meillä ei ollut tarkoituskaan jäädä sinne istuskelemaan vaan seikkailla rinteillä mutkittelevaa polkua kohti läheistä uimarantaa, Anthony Quinn Bayta. Polku oli ehkä kilometrin mittainen ja välillä aika vaikeakulkuinen, mutta sieltä oli hienot näkymät. Vähän jännitti, kun kyltissä varoitettiin, että maastossa asuu käärmeitä, skorpioneja ja ampiaisia. Kerran luulin nähneeni käärmeen, mutta en ole varma. Aivan polun lopussa näin kuitenkin ison hienon liskon!

Meillä oli mukana aika vähän tavaraa, esimerkiksi vain pienet pyyhkeet snorkkeleiden lisäksi. Ranta oli täynnä pieniä pyöreitä kiviä ja siellä oli aika vaikea kävellä. Halusin kuitenkin mennä uimaan. Merivesi oli kylmää, mutta siihen tottui aika nopeasti. Snorklasin iskän kanssa aika pitkään, nähtiin muun muassa pikkukaloja, simpukoita ja muutama iso, värikäs "tikkukala". Keräsin myös kauniita kiviä matkamuistoksi ja rakensin rannalle kivikummelin.

Join kahvilassa limpparin ja huomasin, että uikkarit olivat hiertäneet jalkani rikki aika pahasti kävelyn aikana. Siksi päätin palata hotellille äidin kanssa taksilla, isä kulki tietä pitkin parin kilometrin matkan kävellen. Huiskutimme hänelle taksista.

Loppupäivän olen viettänyt hotellilla. Söin ihan sairaan hyvää jälkiruokaa, semmoista valkoista vaahtoa, hain sitä lisää kaksi kertaa. Tukevasta ateriasta huolimatta jaksoin kuitenkin uida ja leikkiä loppupäivän, vietin myös aikaa Allun kanssa muun muassa vaihdellen Pokémon-kortteja! Ja ai niin, sieltä kävelyreissulta myös vihdoinkin nappasin sen harvinaisen poksun, Tropius nimeltään!

Huomenna mennään ehkä Rodoksen kaupunkiin katsomaan jotain ritarihommia ja muuta sellaista. Kiva päivä on ollut!

PS: Nyt en jaksa kirjoittaa kuvatekstejä, on ollut liian vauhdikas päivä ja väsyttää kovasti.

T: Kalle

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kaloja ja Pokemón Gota

Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään Falirakin pikkukaupunkiin. Näin matkalla sisiliskon ja ostin uudet aurinkolasit ja Pokémon-kortteja, jotka ovat täällä paljon halvempia kuin Suomessa.

Kävimme pienessä merieläinakvaariopaikassa, johon pääsin ilmaiseksi sisään ja sain vielä simpukan matkamuistoksi. Se oli minusta kiva paikka! Sain silittääkin pientä haita ja meritähteä! Lähtiessä sain myös silittää omistajan kissaa. Pelasimme kaupungilla myös Pokémon Gota, mutta ei vieläkään saatu napattua sitä harvinaista poksua!

Join tosi ison hilejuoman ja kävelin vähän rannalla, löysin sieltä pari simpukankuorta ja kauniita kiviä. Vietämme kunnollisen rantapäivän myöhemmin, vaikka merivesi taitaa olla vielä aika kylmää.

Palasimme taksilla hotellille ja menin heti lounaan jälkeen uimaan. Ostin vesipyssyn ja leikin Allun kanssa koko päivän. Tänään ei tullut läksyjäkään, niin uimisen jälkeen saatiin Allun kanssa pelata MarioKartia ja Pixel Worldsia.

Päivä on ollut kiva ja parasta siinä oli kaikki. Kohta mennään taas syömään ja ruoka onkin täällä hyvää, paitsi se yksi jälkiruoka (halva).

T: Kalle
OHO SISILISKO!

JEE!

AKVAARIOSSA ON JÄNNÄÄ.

TOI ON KARHEA.

OU DÄP!!!!!!!!

tiistai 30. huhtikuuta 2019

Kuin riikinkukkosadussa

HUI! MUTTA JEE!
OHO!

RIIKINKUKOT NUKKUVAT PUISSA.

VESI ON VÄHÄN KYLMÄÄ, MUTTA KIVAA!


Hei taas!

Sovimme juuri, että äiti kirjoittaa nämä blogitekstit minun kertomani mukaan. Minä kirjoitan kuvatekstit. Olisi tosi kiva, jos kommentoisitte blogin juttuja! Kommentit tulevat ensin äidin sähköpostiin tarkistettavaksi, sitten ne näkyvät jutun alla. Vastailen kommentteihin teille mielelläni!

Eilen illalla ruuan jälkeen kuljin hotellin pihalla ja huomasin pari lehmää läheisellä niityllä. Pyysin isän ja äidin katsomaan niitä ja kun menimme lähemmäs, kuulimme omituista ääntä, aivan kuin kymmenien kissojen naukumista. Ihmettelimme, mikä ääni se on, ja yksi suomalainen tyttö sanoi, että ne olivat riikinkukkoja, joita on paljon läheisen kirkon pihassa. Lähdin äidin kanssa katsomaan niitä tarkemmin ja toden totta -- pienen kävelymatkan jälkeen löysimme vanhan valkoisen kappelin, jonka pihassa raikui riikinkukkojen hassu laulu. Etsimme lintuja pihamaalta, mutta niitä ei näkynyt missään! Sitten tajusimme katsoa ylös -- siellähän niitä oli kymmenittäin puiden oksilla valmistautumassa nukkupuuhiin! Ne näyttivät upeilta ilta-auringon laskiessa, tuntui kuin olisimme olleet sadussa!

Iltakävelyn jälkeen näimme hurjan fakiiriesityksen, joka oli minusta vähän pelottava.

Aamulla heti kun heräsimme, päätimme suunnata uudestaan riikinkukkojen luokse. Kappelissa oli meneillään kreikkalaiskatolinen messu, mikä teki riikinkukkosadusta entistä ihmeellisemmän.

Muuten olen tänään lähinnä uinut. Ostin hotellin kaupasta yksisarviskellukkeen, jolle annoin nimeksi Börje-Iivari Kaktus. Se on oikein kiva kaveri. Sain myös ihmiskaverin, yhden Allu-nimisen pojan, jonka kanssa oli mukava uiskennella.

Nyt lepäilemme hotellihuoneessa ja kohta lähdemme syömään. Huomenna lisää juttua, menemme ehkä retkelle Falirakin kaupunkiin.

PS: Meillä on vähän ongelmia videoiden lataamisen kanssa. Harmi, sillä mulla olis hienoja uimahyppyvideoita!

T: Kalle





maanantai 29. huhtikuuta 2019

Perillä!







Hei vaan,

ja terveiset täältä aurinkoiselta Rodokselta!

Tänään kirjoitan tekstin äidin avustuksella, sillä olen pitkän matkustuspäivän jälkeen aika väsynyt ja nälkäinenkin: kohta lähdemme syömään iltaruokaa hotellin ravintolaan.

Lento Rodokselle lähti aamupäivällä Jyväskylästä, joten ajattelimme, että meillä ei ole mikään kiire. Teimme siis lähtöä kaikessa rauhassa. Saavuimme perille, kun lähtöselvitystä oltiin jo sulkemassa ja meitä oli ehditty kuuluttaakin monta kertaa! Onneksi pääsimme kuitenkin koneeseen.

Lento meni hyvin. Pelasin Nintendo Switchillä ja söin herkullisen patongin (kuvassa).

Rodoksen lentokentällä avasimme puhelimet ja bongasimme heti harvinaisen Pokémonin, jota ei saa Suomesta! Vielä en kuitenkaan saanut sitä napattua, mutta eiköhän se onnistu myöhemmin.

Saavuimme bussilla hotellille ja se vaikuttaa kivalta. Ei ole näkynyt torakoita kuten viimeksi Kosilla! Pulahdin altaaseen ja näin illalla vesi tuntui aika kylmältä. Sain altaalla myös uuden kissaystävän, jonka näette kuvassa.

Kävin juuri suihkussa ja tein läksyt, nyt on jo aika kova nälkä.

Huomenna lisää juttua! Kivaa viikkoa kaikille!

T. Kalle